Eevan haamuchippi upotti miesten toivon voitosta (24.10.2016)

Paloheinän jokamiesgolfkentän head pro Hanna Teerijoki ideoi vuosi sitten ikioman Ryderin Svedikseen ja lahjoitti kisailtavaksi kiertopalkinnon.  Se on Hannan jääpallossa saama kultakypärä. Miehet voittivat koitoksen pisteellä, mutta erilaisella pistejaolla kisa oli päättynyt tasatulokseen ja uusintaan. Naiset eivät tehneet protestia. Lopputulos jäi kaivertamaan silti naisten mieliin. Kisapaikalla saattoi tämän havaita ja tuntea. Naiset olivat selvästi psyykanneet itsensä tämän vuoden kisan voittajaksi.   

Ensimmäiset pelit enteilivätkin suurvoittoa naisille. Pistejako kuitenkin tasaantui, kun sunnuntaina 23.10. lähdettiin finaaliin. Miehet panivat parhaat voimat heti kärkeen ja kohta oltiin tasapisteissä. Niillä mentiin aina viimeiseen peliin. Siinä vastakkain olivat naisten pari Eeva Määttänen ja Iiris Patosalmi sekä miesten pari Tapani Lehikoinen ja Kimmo Rantanen

Svediksessä finaalipäivän sää oli kolea ja lämpömittarissa oli vaivaiset kuusi plusastetta. Navakka etelätuuli haittasi pelaamista. Tuuli sai aikaan myös sen, että ilma tuntui koleammalta, mitä mittari näytti. Pelaajien intoa koleus ei haitannut, mutta meitä katselijoita sitäkin enemmän. 

Mitä itse kisaan tulee, se muistuttaa soveltuvin osin Yhdysvaltojen ja Euroopan välistä vuotuispeliä. Pelimuodot ovat lähes samat, mutta yksi asia poikkeaa. Svediksen kisa on sukupuolten välinen ottelu. Sitä vastoin ”oikeassa” Ryderissä miehet ja Solheimissa naiset pelaavat omissa kisoissaan. 

Svediksen kisaa voi oikeastaan ja tavallaan pitää tasa-arvokisana, mutta ei sittenkään täysin. Naiset saavat pelihyvitystä miehiin nähden ehkä turhan paljon. Svediksessä hyvitys antaa muutamalla väylällä turhankin suuren edun naisille. Etu tulee esille avauslyönneissä. Naiset saavat matkahyvitystä muutamilla Svediksen väylillä, vaikka käytännössä lyövät palloa yhtä pitkälle kuin miehet. Usein naiset saavat avauksissa pallon lentämään paljon kauemmaksi kuin miehet. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että golf ei ole voimalaji, vaan hyvällä ja puhtaalla teknisellä suorituksella pallo lentää kauemmaksi kuin voimalla ja riuhtomisella. Mikäli ei tätä usko, ei tarvitse muuta kuin nähdä pienikokoisten ja hentorakenteisten aasialaisnaisten pelaamista. Eikä tarvitse mennä edes merta edemmäksi kalaan, vaan pysyä omalla kotikentällä ja omin silmin voi todeta, kun Svediksen head pro Hanna swingaa.  

Pitkän avauslyönnin merkitys korostui tänä vuonna. Väylällä 6 naisten käyttämän avauslyöntipaikan ero miesten avauspaikkaan on noin 50 metriä. Se on paljon. Kisa ratkaistiinkin tällä kuutosväylällä. 

Kisa oli tasan vielä viimeistä edellisen pelin jälkeen, mutta sitten kenttä repesi miesparin alta, kun Eeva Määttänen draivasi 40 metrin päähän lipusta ja chippasi suoraan reikään. Korttiin merkittiin eagle ja lippa miesten lakissa silmille. Reikä meni naisille. Se takasi samalla kokonaiskisavoiton naisille. Miespari rimpuili tasatuloksilla aina viimeistä edelliselle reiälle. Kun se meni tasan, se oli siinä.  

Kultakypärä siirtyi naisille. Kultakypärän luovutuksen yhteydessä Hanna ilmoitti, että ensi vuonna kisan nimi on Paloheinä Solheim. Mikäli miehet palaavat voittokantaan, on kisa Paloheinä Ryder. Tämä on tasa-arvoa.

Matti Hara