Hanna Cupin kyseenalainen voitto miehille (5.10.2015)

Paloheinän jokamiesgolfkentän ensimmäisen ”ryderin” kaksinpelit pelattiin ennen foursammeja ja fourballeja. Kaksinpelien jälkeen tilanne oli kutkuttavan tasainen. Naisten joukkue johti pisteellä (7½-6½). Niinpä sunnuntai 4. lokakuuta valkeni jännitystä uhoten. Se näkyi pelaajissa, kun he valmistautuivat aamupäivällä pelattavaan foursomeen, jossa ryhmän pelaajat avaavat ja lyövät vuorotellen samaa palloa. Fourballissa eli nelipallossa on taas liikenteessä neljä palloa ja reiät pelataan reikäpelinä joukkueiden kesken.  

Sää oli kaunis, pilvipoutainen kuulakas syyssää. Läntiselle taivaalle nousi pahaa enteileviä pilvimöykkyjä, mutta onneksi ne sivuuttivat kentän. Ulkoiset olosuhteet olivat erinomaiset kisalle. Lämmintäkin oli sopivasti.

Miesten kohdalla foursammit lähtivät loistavasti käyntiin. Ensimmäisessä pelissä miehet kuroivat naisten yhden pisteen etumatkan kiinni. Hyvä flow jatkui seuraavassa kolmessa pelissä ja vielä viimeisessä kuudennessa pelissä. Naisten joukkueessa ainoastaan Kaarina Salomaa ja Liisa Jokitalo voittivat parinsa. Miesten joukkueen johto venähti fourballissa jo niin suureksi, että kokonaispelin voitto alkoi tuntua käytännössä varmalta. Iltapäivän fourballissa riittäisi vain kahden pelin voitto. 

Naisten joukkue ryhtyi kiivaaseen takaa-ajoon ja osoitti fourballissa taistelumielensä. Kun iltapäivän fourballin kahdessa ensimmäisessä pelissä pisteet jaettiin, alkoi tapahtua. Ensin Tuija Kohonen ja Liisa Jokitalo voittivat Petri Mildhin ja Hannu Kuittisen ja heti seuraavassa ryhmässä Tapani Lehikoinen ja Tapio Honkajoki joutuivat alistumaan Jaana Lindströmin ja Eeva Määttäsen tykitykseen. 

Nyt naiset olivat enää vaivaisen yhden voittopisteen päässä miehistä. Kisajännitys alkoi näkyä naisjoukkueen kapteenin Hanna Teerijoen ja miesjoukkueen kapteenin Anssi Kososen käyttäytymisessä. Molemmat sahasivat golfautoilla tukemassa joukkueitaan. Kapteenit laskeskelivat pelinsä pelanneiden kanssa pisteitä ja arvioivat mahdollista lopputulosta. Tasapeli tai naisten voitto alkoi olla todennäköinen. Miehet alkoivat selvästi hermoilla. Naiset löivät tasaisen varmasti. Miehet ovat hyviä joukkueessa, mutta yksinpelissä kantti ei kestä. Vaivaakohan Mikko ilosta sama ongelma. Viimeisellä kierroksella tapahtuu täydellinen luhistuminen.

Kaksi viimeistä taistelijaparia ratkaisivat kisavoiton. Molempien ryhmien pelit jouduttiin pelaamaan viimeiselle reiälle ja lähipeli sekä putit ratkaisivat. Ensin Jaana Tommiska ja Kaija Jorasmaa tasasivat reiän Jani Vaskolan ja Jussi Rokan kanssa. Naisten kiivas takaa-ajo ei kovasta taistelusta huolimatta ratkennut viimeisessäkään parissa. Minna Aaltonen ja Anna Aaltio tasasivat reiän Jouni Kareisen ja Olavi Allanmaan kanssa. Miehet sinnittelivät puolikaspisteet ja lopputuloksena oli miesjoukkueen niukka voitto yhdellä pisteellä (13½-12½) 

Heti pelin ratkettua Hanna toi ja lahjoitti ”kultakypärän” kiertopalkinnoksi. Se on vuoden miesjoukkueen hallussa. Varakapteeni Tapani Lehikoinen otti kiertopalkinnon vastaan ja kiitti erinomaisesta kisasta kaikkia mukana olleita pelaajia. Kisa on tulevaisuudessa nimetty kiertopalkinnon lahjoittajan ja idean keksijän mukaan Hanna Cupiksi.     

Yhteenvetona ensimmäisestä Hanna Cupista voin todeta, että ”Svediksen Ryder Cup” oli mitä tervetullein kisata. Se ikään kuin kruunasi päättyvän pelikauden. Kaiken kiitoksen ohella jotain hienoviritystä saatetaan silti kaivata. Ehkä pelaajien nimeämisessä joukkueisiin voisi käyttää jotakin muuta tapaa kuin nyt tehtiin. Lehikoisen ja Rantasen joukkueiden keskinäistä peluuttamista ei pidetty hyvänä. Mikäli tarvitaan karsintapeli, sellainen voisi olla, mutta ei joukkueiden kesken. Olisi karsintapeli ja siinä parhaiten menestyneet pääsisivät joukkueeseen. Kentän laidalla oli puhetta sellaisestakin ratkaisumallista, että yhtiön golfopettajista, nainen ja mies, edelleen toimisivat kapteeneina ja voisivat valita omilla kriteereillään pelaajat.   

Kaksinpelien pelaajat voitaisiin arpoa ja samaa arpomismenettelyä voisi harkita myös foursameissa ja fourballeissa. 

Jospa vielä keksisi ratkaisun ns. pitkälyöntisten syndroomaan. Tästä keskusteltiin miesten keskuudessa.  Olisiko pelaajan oma tasoitus (hcp) tiiauspaikan valinnan kohdalla parempi kuin nykyinen tapa, jossa sukupuoli ja ikä vaikuttavat. 

Pieni protestin uhkakin leijuili kisapaikalla. Kysymyksessä oli pelaamiseni. Olin mukana kaksinpelissä ja hankin pisteen miehille. mutta pitäisikö hankkimani piste poistaa, koska en ollut mukana foursamissa ja fourballissa. Mikäli piste olisi poistettu, kisa olisi päättynyt tasatulokseen ja joukkueiden varakapteenit olisivat keskinäisellä uusinnalla ratkaisseet voiton. Ehkä ensi vuonna näin tapahtuu.

Matti Hara