Liejukana ja muita tipusia (6.8.2016)

Pankaapa merkille, miten monipuolinen linnusto meillä Paloheinän golfareilla on kotikentällä.

Sorsat tietenkin, allit, tavit, pääskyset, haukat, korpit sirrit ja tirrit, hanhet jne.

Perjantain naisten peli-illassa yllätyimme iloisesti, kun kolmos- ja nelosväylän lammessa uiskenteli ihkaelävä joutsen. Itse säikähdin, kun niillä main on tottunut näkemään vain sen kanadanhanien pelotteeksi lampeen ankkuroidun muovijoutsenen. Yhtäkkiä tämä joutsen kuitenkin kallisti kaulaansa ja upotti päänsä lampeen. Oli kuin olisi henkiin heränneen vainajan nähnyt. Päättelimme, että se on jäänyt vaille puolisoa ja ihastunut tähän tekolintuun.

Tavallaan ihan hyvä puolison valinta. Eipä pane hanttiin tai väitä vastaan. Seurailee tyynesti.

Paloheinän erikoisin lintu asustaa viitosväylän lammessa. Se on liejukana. Maailmalla yleinen, mutta meillä Suomessa niitä noin 200 yksilöä. Se on väriltään tumma, nokka on punainen ja sillä on ihan oikea kanan pyrstö.

Mitä tekemistä näillä on golfin kanssa, jos unohdetaan birdiet ja albatrossit ja se, että golfpallotkin lentävät? Joutavia joriset Pakkanen.

Okei, myönnetään. Ei paljoa, mutta golfin nautinnon osa on kaunis kenttä, luonto ympärillämme. Kun se vielä sattuu olemaan Helsingin kaupungissa, ei pitäisi olla valittamista.

Itse olen nyt aloittelemassa myös isommilla kentillä. Hankin tänään Garmin S2-mittarikellon, joka tuossa juuri latautuu. Saa nähdä, opinko koskaan käyttämään sitä. No on siinä myös aikaa näyttävä kello, että jotain käyttöä sille löytynee.

PS. Perjantain naisten peli-illassa oli kaksikymmentä osallistujaa! Hieno juttu, kiitos Riitalle ja Annalle järjestelyistä ja onnittelut voittajajoukkueelle.