Maila kuin heila (30.08.2014)

Kulunut viikko on meikäläisellä mennyt työn merkeissä. On tullut seisottua luennoimassa, kouluttamassa ja suhaamassa auton ratissa Lounais-Suomessa ja Hämeessä, lähes tuhat kilometriä. Onneksi säät eivät ole olleet pelaamiselle mitenkään suotuisia. Olen kokenut puutostaudin oireita, ahdistusta ja suoranaista golfanemiaa.

Mestaruuskisojen jälkeen kaikki lyönnit ikäänkuin katosivat jonnekin. Oli vetämätön, jopa toivoton olo. Mailoista erityisesti väyläpuut (2 kpl) olivat pettäneet minut pahemman kerran. Pitäisikö siis hankkia paremmat? 

Eikun toimeksi. Urheilukaupan erikoistarjouksesta löysin FYBRIDIN, Wilson-mekkisen 17-asteisen. Kaunis musta hopeanvärisellä harmaalla hiilikuituvarrella. Toisen sain käytettynä,se on 21-asteinen PINGIN hybridi, istui käteen kuin valettu. Ihastusta ensisilmäyksellä!

Kaunis musta joutui odotteleman bägissä muutaman päivän, käytetyn otin heti käyttöön, kun sen käteeni lauantaina sain.

Uuteen mailaan tutustuminen ja tottuminen on vähän kuin etsisi uutta heilaa. Niitä, siis heiloja, on tähän ikään etsitty, löydetty ja menetetty useampia. Ensivaikutelma, kosketukset, yhteinen ”sävel”, yhdessä tekemisen riemu ja pettymykset, kunnes tiemme eroavat tai päätämme jatkaa yhdessä.

Nyt ensimmäisen pelikierroksen jälkeen kumpikin tuntuu hyvältä. Hybridi on kokematon, mutta tarttuu ahnaasti palloon ja lennättää sen pitkälle, kun oikea svingi löytyy. Ping on kokenut ja varman tuntuinen, palkitsee joka lyönnillä.

Luulen, että jatkamme yhdessä kolmisin.

Antoisia pelejä syyskesäisellä Isolla Ysillä!