Tuulessa!

Viikkoja on tuullut kovaa tai erittäin kovaa. Eilen oli erittäin kova tuuli. 

Mitä sitä suret, golfhan on ulkoailmalaji? Ystäväiseni, en surekaan. Asialla on hyvät ja huonot puolensa: myötätuuli siivittää pallot pitkälle, vastatuuli pysäyttää kuin seinään, sivutuuli painaa palloa ulos kentältä. Minun peliäni tuulet häiritsevät, joten en yritäkään saada tulosta, vaan nautin hyvästä seurasta. 

Viime viikkoina olen tavannut entisiä koulukavereita, 60-luvun voimistelunopettajani tyttären ja mm. lähikaupan kauppiasrouvan äidin. Suosittelen kierrosta tuiki tuntemattomien ihmisten kanssa. Golf on siitä ihana laji, ettei tarvitse olla ketään ”omaa” pelikaveria. Uusia tuttavuuksia löytyy kierroksilla ja kahden tunnin aikana ehtii pelaamisen ohella jutteluun. 

Kaikki eivät tykkää siitä, että osa porukasta pulisee, oletko ajatellut sitä? 

Voi veikkonen. Jos pulina häiritsee, pitää sanoa. Lyöntirauha tietenkin on pelaajalle annettava. Turha on jälkeenpäin motkottaa. 

Mitenkäs pelaamisesi. Viimeksi, kun täällä blogissa tapasimme, olit aika syvissä vesissä? 

Kiitos kysymästä. Kuivalla maalla ollaan. Viimeksi juhannuksen Äktä par -kisassa sijoituttiin parini kanssa kolmanneksi. Viisi paria oli samalla tuloksella, osallistujia oli 23 paria. Ei huono. Kiva kisa, hyvin järjestetty, kiitos Rantasen Kimmolle. Naisten peli-illassa kolmikko, jossa pelasin, voitti leikkimielisen kisan. Fagerholmin Riitalle kiitokset hyvin järjestetystä tapahtumasta ja Riitan äidille kiitos uskomattoman hyvästä piirakasta. 

Tuulesta vielä. Tänään keksin, mitä hyötyä siitä on hellepäivinä. 

No? 

Lätsä pois viimeisellä väylällä, ja padam: TUKKA KUIVUU TUULESSA, luonnon fööniharja on keksitty. 

Leena Pakkanen